Ria sai pitää vähän lomaa leikkauksen jälkeen. Jotain pientä aivojumppatemppua tehtiin aina silloin tällöin, mut muuten ainoastaan hihnalenkkeiltiin ja oltiin vaan. Mulle itselleni tuli kaiken kukkuraksi ihan järkyttävä mahatauti tuohon samaan syssyyn, joten olosuhteiden pakosta koirat saivat myös muutaman päivän pakkoloman kaikesta siitä vähäisestäkin tekemisestä. Kun sitten itse pääsin takaisin elävien kirjoihin, piti ihan hetkinen miettiä että mitäs alkaisikaan tekemään koiran kouluttamisen eteen... Ensimmäiset "oikeat" tokotreenit (=hallille meno) tauon jälkeen oli pienimuotoinen fiasko; aloitin ehkä vähän turhan haastavalla setillä, ja lopputuloksena oli mm. ihan järkyttävä seuraaminen hullulla edistämisellä, tunnarin epätarkkuus ja väärän palauttaminen, kauko-ohjauksen tekniikan hajoaminen (Päivikin totesi, että oot sitten onnistunut pilaamaan teidän hyvän kauko-ohjauksen....) ja mitähän kaikkea muuta. Iski tokomasennus, jota kesti yhden illan, ja sen jälkeen päätin että pitää vissiin alkaa taas vähän muistutella asioita jos aikoo lähteä kokeeseen 11.5.
Nyt on tehty treenejä paljon eri paikoissa ja keskitytty ihan perustekemiseen ilman mitään "hifistelyjä": kontaktin vahvistamista, malttia ja kuuntelemista, häiriöympäristössä keskittymistä. Saatiin viime viikolla hyviä häiriötreenejä mm. Pieksämäen tokokokeessa turistin roolissa sekä SM-joukkue-ehdokkaiden kimppatreenissä Kasurilan koulun kentällä, jonne rakensimme useamman kehän vierekkäin. Tällaiset treenit tekevät meille tosi hyvää! Huomaa, että talvi on nysvätty pienessä hallissa tutun porukan kesken.
Agilityn osalta palasimme ACEn treeneihin viime torstaina. Mulle tuli tunne, että tässäkin lajissa pitäisi keskittyä hetken aikaa ihan vaan perusasioihin ilman turhaa kikkailua. Jäätiin junnaamaan radalla kohtaan, joka näytti tältä (nyt en jaksa piirtää koko rataa, se kun ei meille niin merkityksellinen ollutkaan kun ei juuri mitään muuta ehditty tehdä kuin tämä):
Tuon kuvion piti olla ihan helppo, mutta eipäs se sitten ollutkaan... Ensinnäkään ei osattu keppejä, vaan Ria jätti monen monta kertaa viimeisen välin pujottelematta. Toiseksi se ei napannut kakkosta, vaan juoksi takaakierron jälkeen ohi ja palkkaili itseään putkeen, ja senkin ennätti tehdä luvattoman monta kertaa. Ja saatiin tehtyä nuo kaikki mokat myös samaan settiin, eli Ria jätti sen sadannen kerran kepit kesken, juoksi kakkosen taakse ja sieltä sitten putkeen -ja kaikki siitäkin huolimatta, että yritin keskeyttää homman.
Rauhoitettiin tilannetta ja laitoin koiran maahan laskemaan vähän kierroksia. Harri oli samaa mieltä kuin minäkin, eli nyt tekemisessä näkyi se, että Ria ajatteli liikaa seuraavaa tehtävää ja palkkautui juoksemisesta, eikä oikeasti malttanut tehdä asioita loppuun saakka. Mulle itselleni tuli tunne, että olis pitänyt tajuta ottaa aikalisä jo hyvin paljon varhaisemmassa vaiheessa treeniä, koska mitä enemmän ryssittiin ja kaahotettiin, niin sitä vähemmän keskityttiin kumpikaan tekemiseen. Meni koko homma yhdeksi säätämiseksi :/
No virheistä viisastuneena vastaavanlaisessa tilanteessa osaan ottaa sen aikalisän ;) Ehkä tässäkin lajissa saadaan taas ote tekemiseen. Harrin sanoin ollaan kiipeämässä "seuraavalle portaalle", mutta ennen kuin sinne päästään, on kärsittävä näistä viimeisistä ponnisteluista... Mulle tuli kyllä enemmänkin sellainen tunne, että ollaan pudottu monta porrasta alaspäin ja oikein rytinällä! :D
Kuulostaa agilityn treenin puolesta ihan siltä, että Ria tarttis hieman ystävällistä kurin palautusta :)
VastaaPoistaNoahlla oli myös jossain vaiheessa ja ajoittain edelleen tapana yrittää varastaa kepeiltä liian aikaisin. Tähän olen sanonut ihan suoran palautteen ja kepit on otettu uudestaan, jonka jälkeen varmistan, että varmasti onnistuu ja pääsen vahvistamaan loppuun asti pujottelua. Yksi juttu myös... älä KOSKAAN jatka rataa edes kisoissa, jos jättää viimeisen välin pujottelematta. Koiralle on vaikea selittää miksi aina välillä saa lopettaa pujottelun miten haluaa ja joskus täytyy ehdottomasti mennä loppuun asti. Vaikeita keppijuttuja radalla ei myöskään kannata hinkata, jos onnistuu ekalla kerralla niin turha toistaa ja hakea virhettä. Toisella kerralla kepeillä kannattaa jo palkata koira. Joko olet vaihtanut kepeillä lelupalkkaan?
Ja muista sellainen myös, että mitä korkeampi vire, sen kovempi koira. Eli arjen pikkunätti "ei" tuskin riittää oikaisemaan koiraa agilityn huumassa :)