Voittajaluokan tilannekatsaus 27.2

Tehtiin Telkkisillä luokka läpi keskiviikon ryhmätreenissä. Liikkeet alkavat olla mallillaan yksittäisinä, mutta kyllä meillä on ehjään kokonaisuuteen vielä paljon matkaa. Mukana oli monta positiivista yllätystä (mm. tunnari!), mutta esiin puski myös "vanhoja oireita" joista on päästy vähitellen yksittäisissä liikkeissä eroon tai ainakin parempaan suuntaan. Seuraamisessa palkkasin peruutuksen ja luokan lopetin kauko-ohjauksen ensimmäiseen istumiseen, josta palkka. Muuten liikkeet tehtiin kisanomaisesti ilman palkkaa läpi, enkä jäänyt korjailemaan mitään.

Seuraaminen:

* Alussa pidin makupalaa ja palkkasin peruutuksen; ei ollut priima, mutta halusin palkata siitä että pysyi suht lähellä. Nyt on tullut ihan tolkuttomia pompahduksia taaksepäin, saattaa valehtelematta hypätä liki metrin irti minusta. Sama juttu askeleissa vasemmalle, joissa väistää voimakkaasti alta pois. Siinä annoin käsiavun. Loppuliike ilman palkkailua.

* Kokonaisuus oli melko "eläväinen"... ;) Paikka seilasi ja vähän oli sellaista hakemista. Toisaalta tykkäsin jälleen asenteesta ja tekemisen meiningistä. Oli aktiivinen ja tuli tunne, että olis jaksanut jatkaa palkatta vaikka kuinka kauan. Ehkä vähän voisi alkaa vaatimaan tarkkuutta lisää, mutta sitä en halua tehdä asenteen kustannuksella. Ehkä siis katsotaan tiettyjä juttuja vielä vähän läpi sormien ja hiotaan pikkujuttuja ajan kanssa -meillä on aikaa tehdä viilailuja seuraavat kymmenen vuotta ;)

* Liikkeestä pysähdykset napakoita, teki nopeat perusasennot!

* Tehtiin ensimmäistä kertaa täyskäännökset osana kaaviota uudella tavalla. Aikaisemmin käännyin koiraan päin, mutta törmäilyjen seurauksena vaihdoin täykkärin suuntaa. Näytti ja tuntui ihan hyvältä!

* Hitaassa käynnissä ollaan haettu oikeaa kävelynopeutta. Monesti kävelen liian hitaasti, ja Ria niiailee ja näyttää siltä, kuin odottaisi koko ajan pysähtymistä. Nyt oli aika passeli vauhti.

* Juoksussa hyppelehti, jälleen.

* Ohjaaja meinasi kompastua mattoon... No, hyvä harjoitus tämäkin jos sattuu joskus vaikkapa kokeessa tossu lipeämään ;)

* Oikealle käännöksessä jäi vinoon, muuten käännökset paikallaan oli ihan ok.

* Loppuosassa kaaviota hiukka nojaili ja poikitti.

Liikkeestä istuminen:

Valmistelevan osion seuraaminen huonoa, kontakti tippui. Istumiseen annoin tarkoituksella selkeän avun ja himmasin liikettä; halusin varmistaa, että todellakin istuu, jonkin verran on ollut epävarmuutta ja tarjoaa seisomista. Näin olisin tehnyt tämän hetkisellä osaamisella kokeessakin.

Luoksetulo:

Odotti rauhallisesti kutsua, ainoastaan tais etujalka vähän liikahtaa. Seisomisessa oli menossa maahan, maahanmeno ok. Mulla oli käskyt tosi myöhässä, eli olisin varmaan itse hölmöilyllä nollannut liikkeen. Loppu pa vino. Stoppeihin olen ollut viime aikoina tyytyväinen, mutta ei toimineet nyt alkuunkaan. Lisää treeniä.

Ruutu:

Odotti perusasennossa lähetystä rauhallisesti, JES!! Meni jotenkin vähän vauhtia himmaten ruutuun ja pysäytin sitten ihan etulinjalle. Oli kuitenkin sisällä mutta sellaisella paikalla, josta en tykkää. Hyvä maahanmeno ja odottaminen. Tuli kerrankin ensimmäisellä kutsulla seuraamaan ;) Loppuosassa tuli jokin aivopieru eikä osannut seurata.

Hyppynouto:

Hieno! Ainoa miinus oli se, että hieman nosti etujalkaa eikä ottanut kontaktia ennen kuin annoin luvan tehtävään. Muuten ei valittamista: oli nopea ja tarttui kapulaan kauniisti.

Metallinouto:

Ei kestänyt kahta noutoa peräkkäin ja tässä näkyi selvästi ne ongelmat, joita on ratkottu viime aikoina. Jo heitossa alkoi nojailla, sitten nousi melkein seisomaan (mitä en taaskaan nähnyt!) ja lopulta varasti kapulalle. Olis pitänyt keskeyttää liike, mutta kun ohjaaja on hidas niin silloin se on hidas. Tässäkin itse nouto oli pirun hieno.

Tunnistusnouto:

Ria laski itse kierrokset sopiviksi tunnaria ajatellen, ja nenä oli auki! Kapuloilla reagoi heti omaan, mutta tarkisti viereisen. Loppu pa oli vino. Olin kuitenkin erittäin tyytyväinen liikkeeseen: se kykenee tekemään tunnistusnoudon vauhtiliikeiden jälkeen ja siitäkin huolimatta, että edelliseen liikkeeseen varasti.

Kauko-ohjaus:

Liikkeen alussa ennakoi maahanmenoa perusasennosta.

Palkkasin ekan istumisen eikä otettu muuta. Halusin testata istumisen kisamatkalta, kun ollaan nyt tehty niin paljon seisomisia että istuminen on meinannut jäädä paitsiolle. Toisaalta en halunnut vielä vaatia kauko-ohjauksen teknistä osaamista kun liike on niin vaiheessaan, enkä halunnut tehdä sellaisia "sinne päin" -vaihtoja. Nyt maaliskuun tavoitteena on saada kauko-ohjaus sille mallille, että sen saisi osaksi kokonaisuutta.

Yhteenvetoa:

Ollaan tehty aivan liian vähän koemaisia suorituksia, mikä näkyi selvästi jonkinlaisena epätarkkuutena (mm. liikkeiden loppujen perusasennot) ja vanhojen "oireiden" esiintymisenä (mm. metallinouto). Toisaalta mukana oli positiivisia yllätyksiä, kuten maltti ennen ruutuun lähettämistä ja tunnistusnouto. Maaliskuun aikana otetaan treeniohjelmistoon liikkeiden ketjuttaminen/kokeenomaiset suoritukset ylläripalkkailulla; haluan erityisesti rikkoa/palkkailla liikkeiden aloituksia, jotta tulisi varma olo siitä että koira oikeasti kuuntelee. Kokeeseen mennään sitten kun on se tunne, että kehään voi mennä rinta rottingilla ;)

Tiistaiaamun pihatokoiluja

Hömppätokoa puunkierron kautta: luoksetuloa ja noutoa. Luoksetulon seisomisissa olen ajoittain peruututtanut jotta ajatus olis taakse. Maahanmenossa meinas jäädä kyynärät ylös, mut korjasi itse. Tein pitkästä aikaa stopit peräkkäin ilman suoraa palkkailua. Näyttäisi, että vaikka seisominen ei ole edelleenkään liinat kiinni -meiningillä, niin suullinen käsky alkaa kuitenkin toimia koko ajan paremmin ja paremmin.

Noudossa halusin teettää taas jokusen tehtävän ennen kuin päästin kapulalle. Tässä työvoittona se, että leikki hyvin vaikka heitin kapulan; hetken oli lähdössä kapulalle, mutta jatkoi leikkimistä ja tuntui, että rehdisti keskittyi annettuihin tehtäviin ennen noutoa. Nouto alkaa tuntua hyvältä!

 

 

 

Kauko-ohjauksessa projekti "vieroitumme lankusta/kynnyksestä" käynnissä... Tehdään nyt lyhyeltä matkalta sarjoja ilman apuvälineitä. Yritän muistaa olla itse rauhallinen, jotta saisin luotua koiraankin oikean mielentilan. Tänään tuntui, että onnistuimme tässä :)

 

S-m oli tänään heikoin asennonvaihto, s-i onnistui harvinaisen kivasti.

 

 



Agilitykisailua Jyväskylässä 16.2

Nyt se on tehty! Korkkasimme agilitykisailut Jyväskylässä Anne Viitasen radoilla 16.2. Nämä kisat menivät harjoitteluksi, mikä sinänsä ei yllättänyt, mutta sain kuitenkin sen tunteen jota hain: Ria on kisavalmis koira :)

Jännitin etukäteen kaikkea mahdollista: juokseeko lentokeinun, kaahottaako puomin ja A:n läpi, räiskiikö rimoja, karkaako lähdöstä... Ei ollut ollenkaan luottamus kohdallaan jostain kumman syystä. Treenit on sujuneet hyvin vaihtelevalla menestyksellä ja viime aikoina erityisesti keinuosaaminen on elänyt laidasta laitaan. Kenraaliharjoitus torstaina oli pieni katastrofi, Ria viiletti pitkästä aikaa juoksennella ohi esteiden ja oli muutenkin vähän turhan vallaton. Yritin saada itselleni asenteen, että mennään katsomaan kisoihin että mitä osataan ja että mihin asioihin keskitymme seuraavaksi -tämä tilannekatsaus tuli kyllä hyvään saumaan :)

Olin yllättynyt siitä, että radat eivät olleetkaan pelkästään "suoria ykkösen ratoja" jollaisia odotin. Joutui ihan jopa miettimään, kuinka muutaman kohdan aikoo viedä. Ensimmäisen radan hyllytin päästäessäni koiran esteen ohi kun käännös oli myöhässä. Tuli siinä muutakin sähläämistä, ja oma ohjaaminen oli vähän sellaista laimeaa taapertamista.

Toisella radalla ohjaamisessa oli ehkä astetta parempi tatsi, mutta siitä huolimatta olin useassa kohdassa tooodella paljon myöhässä. Myös siinä kohti, jossa rintamasuunta jäi käännössä suoraan kohti puomia, jonne koira viiletti mennä,vaikka siinä kohti rataa oltais oltu menossa ihan toiseen suuntaan :P

Muttamutta, kaikesta huolimatta tuli tunne, että seuraaviin kisoihin voimme lähteä huomattavasti luottavaisemmilla mielin! Koira osaa, ohjaaja ei -ja asialle täytynee tehdä jotain ;)

Yhteenvetona ajatuksia kisasta:

* Lähtötilanteet: ensimmäisessä jätössä nousi seisomaan. Tein tarkoituksella niin, etten kääntynyt katsomaan koiraa kun jätin sen. Oli noussut heti kun annoin jättökäskyn. Toisella radalla toistin istu -käskyä jätön jälkeen, kehuin kun olin liikkunut omaan aloituspaikkaani, ja kutsuin vasta sitten radalle. Oli tosi hyvin, ei edes tepsuttanut etutassujaan!

* Kontaktit: keinu supersuuri positiivinen yllätys! Toisen radan keinu oli jopa nopea, mutta meni koko ajan sen näköisenä etten pelännyt juoksevan läpi. A-este hyvä, puomi molemmilla radoilla hitaanlainen. Ollaan tehty kontakteja aivan liian vähän vierailla esteillä. Teki huolelliset kontaktit, ei röyhkeillyt. Se oli tavoite joka toteutui :)

* Rímat pysyivät hyvin, jes! Alan olla siitä melko vakuuttunut, että Ria on huolellinen rimojen kanssa kaikkialla muualla paitsi Telkkisillä. Edelleen laittaa pohtimaan, onko syynä oma ohjaaminen vaiko koiran mielentila vai se ikävin mahdollinen vaihtoehto: huono pohja.

* Mitä siis tarvitsisimme juuri tällä hetkellä, on helpohkot pitkien estevälien radat, joissa joutuu juoksemaan. Tipuin kyllä auttamattomasti ohjauksesta pois... Ria ehti kerätä vauhtia suoremmilla kohdilla, ja mulla oli seuraavaan tilanteeseen vieminen aivan kadoksissa. Sellaisella rämpivällä paniikkiohjauksella olis voinut se nollakin vielä tulla, mutta ei kovinkaan kaunis sellainen. Haluaisin kuitenkin ennen kaikkea sen tunteen, että olen ohjauksen "päällä" ja pakka pysyy kasassa. Sitä haetaan nyt seuraavissa kisastarteissa. Ehkä kuitenkin se, että voin luottaa koiraan, antaa mulle enemmän mahdollisuuksia keskittyä nimenomaan siihen omaan tekemiseen.

Videota en halua laittaa "kaiken kansan nähtäväksi" ainakaan vielä. Täytyy ensin sulatella omat räpiköinnit ihan rauhassa ;)

Loppuun jälleen todettakoon, että Rialle reissusta kokonaisuudessaan arvosana 10+. Moni jälleen ihmetteli, että kuinka helppo, kiva ja rauhallinen se on kehän ulkopuolella, mutta tulta ja tappuraa päästessään radalle :)

Lotta Vuorelan koulutus 9.1

Paluu vielä viime lauantain koulutukseen rataselostuksen merkeissä.

 

Koira mentii kutsumaan aloituksessa putken loppuosan paikkeille, siitä liike samantien kohti kolmosta ja kolmonen niistolla. Kepit tehtiin oman ratasuunnitelman mukaan aluksi niin, että leijeröin putken; siinä tuli kuitenkin turhan vahva heittoliike viitoselle, joten loogisempi oli liikkua keppien vieressä. Tätä toistettiin pariin kertaan, jolloin Ria alkoi ennakoida viitoselle menoa ja jätti kepit useampaan kertaan kesken. Tätä on ilmennyt aikaisemminkin, eli kun tietää minne mennään seuraavaksi niin ei malta keskittyä pujotteluun.

 

6-7 väliin liikkuva valssi, 8 päällejuoksulla. 11 esteelle niisto. Pussin jälkeisten hyppyjen hakemista mietin jo rataantutustumisessa, ja siihenhän se homma sitten kosahtikin. Mun piti viedä Ria kolmelletoista, vaikka ajatus oli heittää koira sinne hieman kauempaa jotta ehti valssaamaan 14-15 väliin. Mulla tuli vieläpä sellainen pyöreä "karusellilaser", kun koira olisi pitänyt "keilata" kolmelletoista. Alan vähitellen tajuta tätä laserin käyttöäkin ihan himpun verran ;) Tehtiin kolmelletoista irtoamista niin, että Lotta palkkaili esteelle lelulla. Ria tosin mulkaisi Lottaa leluineen sen näköisenä, että mitä siinä seisot keskellä tietä kun mulla on duuni kesken... Tosikko :D

 

16-17 väliin takanaleikkaus, jonka jälkeen koiran piti hakea 18 putki. Huomasi, että ollaan tehty pimeitä putkikulmia viime aikoina aivan liian vähän (lue: ei ollenkaan), joten palkkailtiin putken hakemista erikseen.

 

19 esteelle niisto, 22-23 väliin persjättö ja siitä takaakiertoon. 25 muurille twisti, jota treenattiin myöskin erillisenä kun jäin (taas) turhaan haaveilemaan.

 

Oli sopivan haastava rata, jossa tuli tosiaankin meidän puutteet hyvin esiin. Lotta osaa kyllä selittää asiat niin, että jopa blondikin ne oikeasti tajuaa ;) Oli antoisa koulutus!



 

 

Tokoa Touhulassa :)

Ollaan käyty tämän talven aikana Rian kanssa muutaman kerran tokottelemassa Touhula-päiväkodin parkkipaikalla. Illalla siellä on hyvä treenata kun muksut on lähteneet kotiin. Tehtiin tänään tehokas ja erityisen kiva tokotreeni ihan kaksistaan.

Seuraamisella aloitettiin. Saatiin hyviä häiriöitä, kun koirien lenkittäjiä kulki useampi ohi. Alkuun ihan vaan perusasentoon tuloja kiepin kautta. Teki tosi napakasti eikä jäänyt vinoon, asennetreeni ja laiskan takaosan jumppaaminen kotona ovat selvästi tuottaneet tulosta! Siitä sitten muutamia liikkeellelähtöjä + käännöksiä ja sivuaskeleita. Jokunen pidempi suora, mut ei mitään tolkun pitkää kaaviota. Seuraamisesta tein ex tempore liikkeestä istumisen; jäi seisomaan, ei selvästikään odottanut että tulisi istu -käsky. Muutaman toiston jälkeen osasi jo odottaa liikettä ja teki hyvin.

Luoksetulo ensin koko liikkeenä. Jätössä kuljin takaperin jotta sain kytättyä paikalla pysymisen. Seisominen venyi, joten peruututin takaisin merkille. Maahanmenossa tarjosi ensin tosi hyvän seisomisen. Vein sitten takaisin seisomispaikalle ja kutsuin uudestaan ja käskin maahan, teki superhyvin! Vauhti oli kaikissa siirtymissä hyvä, nyt ei ennakoinut ollenkaan. Tehtiin vielä leikkimisen ja tolpan kierron kautta luoksetuloja läpi lelupalkalle.

Ruutu tehtiin niin, että luoksetulon merkit olivat ruudun vieressä. Olin vienyt lelun ennen treenin aloitusta ruutuun. Lähetys n. kisamatkalta, haki ruudun hyvin. Tehtiin lyhyemmältä matkalta paikkatreeniä, palkka pari kertaa seisomisesta ja kerran maahanmenosta. Nyt sain palkattua hyvin ruudun taakse ja tykkäsin siitä, että tykitti mielettömällä vauhdilla selkeästi ruudun sisään ja tarjosi paikkaa ruudun takaosaan.

Loppuun pari puukapulan noutoa niin, että heitin kapulan samalla kun taisteltiin Rian kanssa lelusta ja päästin lennosta noutoon. Palkkailin vuoroin vauhdista ja perusasennosta. Oli vähän kohelo tarttuessaan kapulaan, mut teki tässäkin napakat perusasennot.

Tämän treenin jälkeen tuli taas se tunne, että ei ne virheet treeniä "huononna" kun vaan itse muistaa pitää positiivisen asenteen yllä. Päinvastoin -usein ne opettavat kaikkein parhaiten. Vaikka monessa liikkeessä tuli mokailua, niin fiilis säilyi ja me molemmat nautittiin yhdessä tekemisestä. Treenin jälkeen Ria oli ehkä vähänkin liian hurmioissaan; vakavailmeinen tokokoira hyppi naamalle ja roikkui hihassa ;)

ACEn treeni ja Lotta Vuorelan koulutus

Viime viikon torstaina ja lauantaina tehtiin tehokkaat agilitytreenit: viikkotreeninä ACE ja lauantaina extrana Lotta Vuorelan valmennus Varkaudessa. Nyt olen laiska enkä jaksa piirrellä torstain rataa, lauantain rata tulee (toivottavasti) sähköpostitse joten lisään sen tänne myöhemmin.

Torstain rata piti sisällään kaikki kontaktiesteet. Tekniikan puolesta mukana oli mm. poispäinkääntöä ja kepeille vienti sylkkärillä. Muuten ei pitänyt olla mitään meille "vaikeaa", mutta silti onnistuin kohlaamaan useassa eri kohdassa. Eniten mua jäi kaivelemaan kontaktit. Pitkään fiilistelinkin onnistumisilla, mutta jälleen keinuosaaminen oli täysin kadoksissa. Suhinat menivät täysin kuuroille korville ja Ria oikein kiihdytti keinua kohti -ja voi vaan arvata että pysähtyikö... Ehdin katsoa, kun perävalo vaan vilkkui ja seuraavaksi näinkin koiran ilmassa komeassa kaaressa. Että silleen. Otti tällä kertaa sen verran itseensä, että seuraava keinu olikin sitten hidas.

Puomilla himmasi loppua kohden vauhtia ja ihmettelin, että mistäs nyt kiikastaa (tämä siis tehtiin ennen lentokeinua). Tajusinkin sitten, että eipä ollakaan tehty juuri koskaan puomia, jonka laskeutumisosan alla on U-putki. Se selvästi häiritsi.

Nyt on mietittävä tuota keinua vielä kerran uudestaan... Täytynee hetken aikaa tehdä niin, että annan huomiokäskyn ennen esteelle lähettämistä (esim. koiran nimi) ja toivon, että sen jälkeen kuuntelee estekäskyn paremmin. Ei viitsis ainakaan rikkoa koiraa.

Lauantaina suunnattiin siis VarPSin halliin Lotan koulutukseen. Tykkäsin! Saatiin taas muistutus niistä asioista, jotka ovat meidän heikoin lenkki. Puhuttiin meidän kohdalla koiran reagoinnista ohjaajan liikkeeseen ja liikkeen siedätyksestä. Riahan ottaa herkästi kieltoja lähtiessään liikkeen mukana esteeltä pois; estefocus on siis liian heikko, ja sitä on nyt vahvistettava. Ria ei ole myöskään sen tyylinen kelpie, joka lähtisi luukuttamaan esteitä ihan vaan "huvin vuoksi", vaan se todellakin lukee minun jokaisen pienenkin heilautuksen ja kääntymisen. Tämähän on erittäin suuri plussa, mutta vaatii minulta ohjauksien viemistä oikeasti loppuun saakka; huomaan tekeväni sellaisia puolittaisia huitaisuja, kun ohjauksen pitäisi jäädä pidemmäksi aikaa päälle. Sain myös kädestä pitäen opastuksen siihen, kuinka liikkuva valssi kuuluu tehdä -minähän olen ajatellut ja tehnyt sen tähän saakka ihan väärällä tavalla :D

Ratapiirustus ja tarkempi selostus lauantailta tulee myöhemmin.

Tokoa Telkkisillä

Tiistaina tokoilin omatoimisesti ennen koulutusvuoroa ja keskiviikkona oli tuttuun tapaan ryhmätreenit. Yhteenvetoa siis molempien päivien tokoilusta:

Seuraaminen: Löytyi asennetta ja yrittämistä, ehkä vähän jopa liikaakin. Tuli hyvä tunne kun Ria oli niin tosissaan hommassa mukana ja oikeasti työskenteli, mutta edelleen suurin ongelma on se edistäminen... Tehtiinkin sitten pääasiassa liikkeellelähtöjä normaalissa ja hitaassa käynnissä + käännöksiä vasemmalle. Edistäminen tulee heti seuraamisen ensimmäisissä askeleissa, ja sen jälkeen paikka sahaa. Olen tainnut opettaa koiralle, että paikkaa kannattaa muutella koko ajan niin kyllä se palkka sitten jossain vaiheessa tulee... Hyvähyvä :) Eli nyt tavoitteena olisi saada paikka pysymään heti ekasta askeleesta oikeassa kohdassa. Helmikuun tavoitteena siis saada projektin "ensimmäinen askel" -kautta seuraamispaikka taemmas.

Luoksetulo: Kokeilu uudella käskyllä koko liikkeenä. Seisominen saisi olla napakampi, mutta kun käsky vasta vaihdettu niin en jaksanut alkaa natsittamaan. Maahanmeno huippuhieno, sen Ria on kyllä oppinut ihan ilman opettamista ;) Jätöt hyviä, nyt ei ollut levottomuutta.

Ruutu: Pääasiassa paikkatreeniä tyhjään ruutuun, oikean paikan tarjoamista ja merkkaaminen naksulla + makupalalla. Nyt menin viemään palkan jottei olisi lähtenyt ruudusta minua kohti. Kertaalleen leluruutu ihan vaan hauskana juttuna. Keskiviikon treenissä oli mukana myös luoksetulon tötteröt, jotka olivat lähellä ruutua; ei häirinneet, ja ruutu löytyi hyvin.

Kauko-ohjaus: Voittajan kisamatkalta (10m) lankkua apuna käyttäen m-s, s-m, m-i ja i-m vaihtoja. On mennyt eteenpäin huimasti, se oli ryhmäläisten mielipide :) Itse meinaa toisinaan sokeutua edistymiselle ja tuntuu, että junnataan vaan samassa. Pitäisi alkaa häivyttämään lankkua. Voisi kokeilla seuraavan treenin niin, että lankku olisi aluksi mukana, mutta ottaisi sen muistuttelun jälkeen pois.

Liikkeestä istuminen: Tiistaina kertaalleen. Kävelin kohti peiliä jotta näin, kuinka tekee. Ei moitittavaa, palkka kun olin kävellyt muutaman askeleen koirasta poispäin.

Hyppynouto: Usealla eri variaatiolla kuuntelutreeniä; heitin kapulaa niin, että Ria istui edessäni ja vahdin etutassuja. Kuikuili taakseen, mutta tassut pysyi. Oli kuitenkin levoton ja teetin temppuja ennen kuin päästin hypylle ja noutoon, mm. tolpan kiertoa ja siitä perusasentoon tuloa. Kiersi kertaalleen hypyn takaisinpäin kun heitin kapulan niin vinoon. Muuten teki hyvin.

Paikallamakuu: Keskiviikon ryhmätreenissä kisanomaisena liikkeenä. Tämä tuttuun tapaan hyvin.

Agilitya

Torstai 31.1 ACE / Tiia Vitikaisen treeni.

Yritin piirtää radan videoiden perusteella, eli estekulmat/-välit ei ihan täsmää. Mut lähelle kuitenkin :) Oli aika haastava vääntö.

Kakkoselle mentiin merkkaamaan, siitä pakkovalssi-valssi ja oma liike samantien kolmosen taakse jonne mentiin jälleen tekemään pakkovalssi-valssi. Ei paljon ehtinyt katsella missä kolmonen on, vaan piti uskaltaa liikkua heti kun sai koiran heitettyä kakkoselle.

Keppien hakemista testattiin niin, että puomi leijeröitiin. Ria ampui ensimmäisellä yrityksellä nelosputkelta kutosputken väärään päähän, joten tehtiinkin muutamaan kertaan keppien hakemista apuohjaajan palkkausavustuksella. Sen jälkeen haki kepit ilman minkäänlaista ongelmaa.

Seiskaputkelle heitettiin niin, että itse jäätiin ysin ja kympin väliin kutsumaan putken jälkeiselle suoralle; Ria meni muutaman kerran ysin ohi, siinä mulla sai olla aika voimakas liike sivuttaissuunnassa jotta haki hypyn.

10-16 hässäkässä ei erikoista, kepit haki hyvin tuon kuvion jälkeen. Kepeillä tehtiin edessäleikkaus ennen 18 putkea, mut siinä jäi useampaan kertaan viimeinen keppiväli suorittamatta kun putki imi liikaa. Tehtiin tätäkin erillisenä jotta saatiin onnistumaan.

Puomi ei löytynyt alkuun, tosin tein siinä itse jotain ihmeellistä enkä ohjannut kunnolla.

Tämä treeni oli meille haastava ja käytettiinkin aikaa pieniin yksityiskohtiin suurimmalta osin jonka jälkeen saatiin vähän pidempääkin pätkää pakettiin.

------------------------------------------------------------------------------

Tänä aamuna käytiin Mervin ja Annan kanssa Telkkisillä. Tehtiin pientä pyörittelyä, joka päättyi avokulmasisäänmenolla keppeihin:

 



Haki kepit ihan tajuttoman hyvin vaikka lähettelin seiskan takaa! Kerran tuli eka esteen rima alas, mutta muuten ei kolistellut. Meillä on rimojen tiputtelua ollut erityisesti Telkkisillä ja olenkin miettinyt, että miksi juuri siellä... Tekeekö eri mielentilassa, teenkö itse jotain eri tavalla, onko hallin pohjalla vaikutusta.

Jottei päästäisi liian helpolla, niin tällä kertaa neuvoteltiin lähdössä pysymisistä ;) Nousi kertaalleen jopa seisomaan, eipä ole ollutkaan noin "virittynyt" aikoihin!

Puomia ja keppejä tehtiin loppuun muutaman kerran erillisenä juttuna.

Nyt on sitten ilmoittauduttu Jyväskylään... Siitä se lähtee :)