Toipilasviikko

Kyllä kelpie on luotu liikkumaan! Se on päällimmäinen ajatus tällä hetkellä, kun kelaa kulunutta viikkoa taaksepäin.

Rian sterilisaatioleikkaus suoritettiin viime maanantaina (25.3) Keski-Suomen Eläinklinikalla, ja viikon ajan on elelty melko rauhalliseen tahtiin -tai ainakin yritetty elää. Ria on vaikuttanut täysin kivuttomalta ja aivan omalta itseltään, mikä on supersuper hieno juttu! Kun tultiin leikkauspäivänä kotiin, oli kelpiellä ensimmäisenä kiire tarkistamaan, olisiko tiskipöydällä täytetty ruokakuppi: sutiminen vaan kävi kun paineli ovesta sisään ja kohta olikin etujalat tiskipöydällä. Eli se siitä rauhallisesti ottamisesta ;)

Huomasin myös, että enää ei voi päästää koiria yhtä aikaa pihaan aamupissille. Kerran erehdyin näin kiireissäni tekemään, lopputuloksena hankiralli jonka sain kyllä nopeasti loppumaan ovelta lapsi sylissäni karjuen.

Hihnalenkkeilty on maltillisesti. Riasta kyllä huomaa, että se ei riitä, ja että juoksemaan täytyisi päästä. Se saa välillä sellasia riemuhepuleita ollessaan hihnassa, joita en ole tuon koiran nähnyt aikaisemmin saavan. Normaalisti se laahustaa taluttimessa sen näköisenä, että ei vois vähempää kiinnostaa, se kun ei oikein nauti hihnakävelyistä kun on tottunut juoksemaan vapaana ;) Mutta tämähän on vaan väliaikaista ja itse asiassa viikon päästä meillä olisi jo eläinlääkärin lupa palata täysin normaaliin arkeen. Itseni tuntien ollaan kuitenkin vähän varovaisemmalla linjalla hieman pidempään ja mm. agilitytaukoa pidetään varuiksi enemmän, kuin mikä on suositus.

 

Robin Hood ;)

 

Leikkaus sujui niin kuin pitikin. Leikkaus suoritettiin tähystyksellä kahden portin kautta, ja nämä minimaalisen pienet leikkaushaavat ovat parantuneet erittäin hyvin. Paita on suojana, eli kaulurihirvitystäkään ei olla tarvittu. Rimadylia Ria söi viiden päivän ajan.

 

Pakko on vielä ihmetellä ääneen erityisen hienoa palvelua: leikkaava eläinlääkäri istui juttelemaan ennen toimenpidettä, ja kertoi leikkauksen kulun alusta loppuun ja vastaili kysymyksiin! Erittäin hieno ele joka teki ainakin minuun suuren vaikutuksen!

 

Tältä Rian maha näyttää tänään, kun leikkauksesta on kulunut kuusi vuorokautta:

 

 

Keskellä näkyy napa ja leikkaushaavat ovat vatsan keskilinjassa navan molemmin puolin.

 

 

Erittäin hyvältä siis vaikuttaa, kaikin puolin! Nyt ei enää juoksut kiusaa :)