Eräs koutsi totesi otsikon mukaisesti jokunen aika takaperin kun mietin, että kuinka niin helpolta vaikuttava radanpätkä olikin sitten loppupeleissä meille niiiiiin hankala. Niin se taitaa olla -maailman vaikein urheilulaji. Ainakin siltä se tuntuu tällä hetkellä.
Ei päästy tuloksilla tuulettelemaan tänäänkään vaikka kaiken järjen mukaan ykkösluokan tasoisten ratojen pitäisi olla "lastenleikkiä" niiden harjoitusten rinnalla, joita ACElla viikottain väännetään. Ehkä se juttu onkin siinä, että me ei osata perusasioita. Tänään saldona kahden radan keppivirheet parilla muulla häsläämisellä höystettynä ja yhdellä radalla esteen ohitus.
Kisat kisattiin Varkaudessa ja tuomarina toimi Minna Väyrynen.
A agilityrata: hyl
Jätti kepit kesken... taas :( Edessä oli putki, en tiedä että oliko sillä vaikutusta mutta eihän sillä saisi olla. Otin uusiksi ja teki hyvin. Loppuradalla en sitten enää keskittynyt ohjaamiseen kun oli mokailut alla... Pitäisi oppia ohjaamaan loppuun saakka vaikka mitä olis tapahtunut kesken radan!
B agilityrata: 5
Kolmosesteen ohitus... Muuten hyvä kokonaisuus, jopa ne kepit osattiin ;) A oli hidas mutta tuli alas asti, puomi oli superhieno -siihen on alkanut löytyä vauhti ja varmuus! Alkua lukuunottamatta tuntui hyvälle tekemiselle!
C hyppyrata: 15
Säätämistä... Hajotettiin kakkosesteenä ollut rengas, Ria tuli taas yhden hypyn ohi mun liikkeen mukana, ja sitten ne kepit... Voi huokaus! Hyppäristä on video josta näkee, mitä kepeillä tapahtuu. Ria lähtee jotenkin epävarmasti pujottelemaan ja tulee kesken pois. En keksi, että mitä teen tai jätän tekemättä. A radalla tuli tunne, että sillä edessä olevalla putkella oli vaikutusta kun Ria meinas juosta pujottelun keskenjättämisen jälkeen sinne, mutta kun C radalla putki ei ollut edes tyrkyllä eikä koira ampaise eteenpäin... Yritin antaa virheestä palautetta sen minkä kisatilanteessa pystyin antamaan, ja toistolla teki taas hyvin. Alkaa prosentuaalisesti olla melko isoja lukuja kun lähdetään laskemaan, että monessako kisassa ollaan kämmätty pujottelu.
Linkki C radan videoon: http://www.youtube.com/watch?v=A_2e2opC8vA
(kaukaa kuvattu mutta jotain siitä näkee... A:lta ei saatu videota ja B näkyy vielä epäselvemmin kuin C, joten en viitsi ladata)
Noh, jos Ria ei olis Ria niin saattais alkaa vähitellen ketuttaa koko homma. Mutta kun Ria on Ria niin tämä harrastaminen on vaan ihan mielettömän siistiä! :D Pitää vaan osata nyt keskittyä oikeisiin asioihin joilla saadaan paketti kasaan. Nyt se paketti on vielä kovin kesken...
Onneksi Ria on Ria! :) Tsemppiä, kyllä se sieltä löytyy.
VastaaPoistaMeillä pullahti vastaavanlainen keppiongelma jossain välissä. Tuntui, että ei tarvinnut kun ajatella alitajuisesti seuraavaa estettä, niin koira luikahti ulos pujottelusta. Ja treeneissähän se toki ei tehnyt niin... Lisää treeniä vaan että virheet löytyy, niin me tehtiin.
Juuri näin. Treeniä vaan. Kisaamisen aloitus tuo aina kummallisia uusia virheitä esille... ja vielä aika pitkän aikaakin, ennen kuin on "valmis".
VastaaPoistaNykypäivän agilitytreenaamisen huono puoli on nimenomaa se, että treenataan liian vaikeita ratoja, jolloin täydessä vauhdissa rytmitykset hajoaa. Treenaileppa hetken aikaa itseksesi ihan mölli- ja 1-luokan ratoja, niin alkaa kummasti yhteistyö pelittämään :) Noahn kanssa se ainakin auttoi pahimman tökkimisen yli.
Meillä on nyt kesällä suunnitelmissa tehdä kerran viikossa kisanomainen harjoitus, eli otetaan eri tuomareiden ykkösluokan ratoja ja tehdään niitä kisatyyliin. Talvella minikokoinen halli asetti omat rajoitteensa, mutta nyt päästään kentälle -vihdoin!! Eli juurikin Sonja sun ehdottamalla taktiikalla olis tarkoitus edetä.
VastaaPoistaVaikka kisaaminen on tuonutkin tullessaan näitä pienoisia ongelmia, niin on se tuonut jotain hyvääkin -mua ei enää jännitä niin tautisen paljon kuin mitä ensimmäisissä kisoissa :D
Kiitos tsempityksistä! Me aiotaan olla entistä ahkerampia; tavoitteena saada kesän aikana niin paljon ratatreeniä alle että johan alkaa homma sujumaan!