tiistai 12. helmikuuta 2013

ACEn treeni ja Lotta Vuorelan koulutus

Viime viikon torstaina ja lauantaina tehtiin tehokkaat agilitytreenit: viikkotreeninä ACE ja lauantaina extrana Lotta Vuorelan valmennus Varkaudessa. Nyt olen laiska enkä jaksa piirrellä torstain rataa, lauantain rata tulee (toivottavasti) sähköpostitse joten lisään sen tänne myöhemmin.

Torstain rata piti sisällään kaikki kontaktiesteet. Tekniikan puolesta mukana oli mm. poispäinkääntöä ja kepeille vienti sylkkärillä. Muuten ei pitänyt olla mitään meille "vaikeaa", mutta silti onnistuin kohlaamaan useassa eri kohdassa. Eniten mua jäi kaivelemaan kontaktit. Pitkään fiilistelinkin onnistumisilla, mutta jälleen keinuosaaminen oli täysin kadoksissa. Suhinat menivät täysin kuuroille korville ja Ria oikein kiihdytti keinua kohti -ja voi vaan arvata että pysähtyikö... Ehdin katsoa, kun perävalo vaan vilkkui ja seuraavaksi näinkin koiran ilmassa komeassa kaaressa. Että silleen. Otti tällä kertaa sen verran itseensä, että seuraava keinu olikin sitten hidas.

Puomilla himmasi loppua kohden vauhtia ja ihmettelin, että mistäs nyt kiikastaa (tämä siis tehtiin ennen lentokeinua). Tajusinkin sitten, että eipä ollakaan tehty juuri koskaan puomia, jonka laskeutumisosan alla on U-putki. Se selvästi häiritsi.

Nyt on mietittävä tuota keinua vielä kerran uudestaan... Täytynee hetken aikaa tehdä niin, että annan huomiokäskyn ennen esteelle lähettämistä (esim. koiran nimi) ja toivon, että sen jälkeen kuuntelee estekäskyn paremmin. Ei viitsis ainakaan rikkoa koiraa.

Lauantaina suunnattiin siis VarPSin halliin Lotan koulutukseen. Tykkäsin! Saatiin taas muistutus niistä asioista, jotka ovat meidän heikoin lenkki. Puhuttiin meidän kohdalla koiran reagoinnista ohjaajan liikkeeseen ja liikkeen siedätyksestä. Riahan ottaa herkästi kieltoja lähtiessään liikkeen mukana esteeltä pois; estefocus on siis liian heikko, ja sitä on nyt vahvistettava. Ria ei ole myöskään sen tyylinen kelpie, joka lähtisi luukuttamaan esteitä ihan vaan "huvin vuoksi", vaan se todellakin lukee minun jokaisen pienenkin heilautuksen ja kääntymisen. Tämähän on erittäin suuri plussa, mutta vaatii minulta ohjauksien viemistä oikeasti loppuun saakka; huomaan tekeväni sellaisia puolittaisia huitaisuja, kun ohjauksen pitäisi jäädä pidemmäksi aikaa päälle. Sain myös kädestä pitäen opastuksen siihen, kuinka liikkuva valssi kuuluu tehdä -minähän olen ajatellut ja tehnyt sen tähän saakka ihan väärällä tavalla :D

Ratapiirustus ja tarkempi selostus lauantailta tulee myöhemmin.

1 kommentti:

  1. Sama ongelma oli meilläkin tuo kiellot ohjaajan liikkeissä eikä koira luukuta mitään itsekseen. Samasta puusta veistettyjä herkkiä kiitureita :)

    VastaaPoista