Ollaan käyty tämän talven aikana Rian kanssa muutaman kerran tokottelemassa Touhula-päiväkodin parkkipaikalla. Illalla siellä on hyvä treenata kun muksut on lähteneet kotiin. Tehtiin tänään tehokas ja erityisen kiva tokotreeni ihan kaksistaan.
Seuraamisella aloitettiin. Saatiin hyviä häiriöitä, kun koirien lenkittäjiä kulki useampi ohi. Alkuun ihan vaan perusasentoon tuloja kiepin kautta. Teki tosi napakasti eikä jäänyt vinoon, asennetreeni ja laiskan takaosan jumppaaminen kotona ovat selvästi tuottaneet tulosta! Siitä sitten muutamia liikkeellelähtöjä + käännöksiä ja sivuaskeleita. Jokunen pidempi suora, mut ei mitään tolkun pitkää kaaviota. Seuraamisesta tein ex tempore liikkeestä istumisen; jäi seisomaan, ei selvästikään odottanut että tulisi istu -käsky. Muutaman toiston jälkeen osasi jo odottaa liikettä ja teki hyvin.
Luoksetulo ensin koko liikkeenä. Jätössä kuljin takaperin jotta sain kytättyä paikalla pysymisen. Seisominen venyi, joten peruututin takaisin merkille. Maahanmenossa tarjosi ensin tosi hyvän seisomisen. Vein sitten takaisin seisomispaikalle ja kutsuin uudestaan ja käskin maahan, teki superhyvin! Vauhti oli kaikissa siirtymissä hyvä, nyt ei ennakoinut ollenkaan. Tehtiin vielä leikkimisen ja tolpan kierron kautta luoksetuloja läpi lelupalkalle.
Ruutu tehtiin niin, että luoksetulon merkit olivat ruudun vieressä. Olin vienyt lelun ennen treenin aloitusta ruutuun. Lähetys n. kisamatkalta, haki ruudun hyvin. Tehtiin lyhyemmältä matkalta paikkatreeniä, palkka pari kertaa seisomisesta ja kerran maahanmenosta. Nyt sain palkattua hyvin ruudun taakse ja tykkäsin siitä, että tykitti mielettömällä vauhdilla selkeästi ruudun sisään ja tarjosi paikkaa ruudun takaosaan.
Loppuun pari puukapulan noutoa niin, että heitin kapulan samalla kun taisteltiin Rian kanssa lelusta ja päästin lennosta noutoon. Palkkailin vuoroin vauhdista ja perusasennosta. Oli vähän kohelo tarttuessaan kapulaan, mut teki tässäkin napakat perusasennot.
Tämän treenin jälkeen tuli taas se tunne, että ei ne virheet treeniä "huononna" kun vaan itse muistaa pitää positiivisen asenteen yllä. Päinvastoin -usein ne opettavat kaikkein parhaiten. Vaikka monessa liikkeessä tuli mokailua, niin fiilis säilyi ja me molemmat nautittiin yhdessä tekemisestä. Treenin jälkeen Ria oli ehkä vähänkin liian hurmioissaan; vakavailmeinen tokokoira hyppi naamalle ja roikkui hihassa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti